Luettuani osan Anun meille loman aikana keräämistä viikonloppu Hesareista mielenkiintoisten ja absudien juttujen pinoon kertyi kuusi kappaletta artikkeleita, joissa käsiteltiin joko luovaa taloutta, taloutta luovasti tai talouselämän ajanlaskua.
Minulla on myös valtavasti mielessä käsittelemättömiä asioita tasa-arvosta ja naistenpäivästä, kun jäin sen vietosta syrjään matkan vuoksi. Naistenpäivää ja tasa-arvoa on hieman vaikea juhlistaa tai tuoda esiin korostetusti, kun perheen sukupuolijakauma on 1:4 ja lisäksi naistenpäivä on poikani syntymäpäivä, ja äitinäkökulma menee tietysti aina edelle naisnäkökulmaa. Joten naistenpäivää juhlin ystävieni kanssa tulevana näyttelynavajaislauantanina, siististi sivussa virallisesta kaavasta ja silloin voi viimeistään jotain jälkijunassa tulla esille.
Luovan talouden kaikkein merkittävin uutinen on tietysti ollut HS 27.2 .2005 uutinen Bonosta, irlantilaisen U2 - yhtyeen keulakuvasta, jota The Los Angeles Times-lehti on esittänyt pääkirjoituksessaan seuraavaksi Maailmanpankin johtajaksi. Tämä Oscar-, Grammy- ja Golden Globe palkontojen voittaja ja Nobel-rauhanpalkintoehdokas, on artikkelin mukaan varsin varteenotettava ehdokas Maailman raha-asioiden pääguruksi, eikä trediaurinkolaisen ja ylettömän rennon tyylin pitäisi antaa hämätä.
Ok, joten taiteilijakin voisi joidenkin mielestä pärjätä raha-asioissa ja peräti hoitaa vielä kaikkien muidenkin raha-asioita.
Seuraavaksi tulee ruhonjuuritason juttu viikonlopun vieraskynästä, johon on kirjoittanut Liisa Peura-Kapanen, Kuluttajatukimuskeskuksen tutkijan näkökulmasta, otsakkeella " Kuluttajalla on vastuu taloudestaan", Hs 6.3.200 , seuraavaa: Ps. Korvaa lukiessa kuluttaja tai ihminen -sana esimerkiksi taiteilija-sanalla.
"Kirjanpito, budjetointi ja suunnitelmallisuus ovat olleet vuosikymmenien ajan niksikirjojen ja talousoppaiden suosituksia kuluttajien talouden hallitsemiseksi."
"Halu seurata oma talouttaan esimerkiksi kirjanpidolla näyttää olevan ihmisille luonne-ja asennoitumiskysymys. Se on joillekin luontevaa ja tärkeää, toisille vaivalloista ja ainakin henkisesti raskasta."
"Ihmiset haluavat päästä monessa asiassa, niin myös raha-asioissaan, mahdollisimman helpolla, vaikka kirjanpito ainakin silloin tällöin olisi hyödyllistä kenelle tahansa."
"Talouden hallinta vaatii kuluttajien mukaan ennen kaikkea vastuunottoa, tervettä järkeä ja itsekuria."
Eilen pääsin sanomasta, että haluaisin päästä helpommalla talouasioiden hoidossa ja olen siksi koulutuksessa. Voin huvikseni vaihtaa sanojen kuluttaja ja ihmiset tilalle sanan taiteilijan, ja valmis talousneuvonta paketti taidekouluihin olisi siinä. Näin päästäsiin jatkossa kaikki vähän helpommalla.
Seuraavaksi silmään on tarttunut sarjassa Hyvä homma, esittely business controllerista, joka on taloushallinnon ammattilainen. Hyvän controllerin tuntomerkit ovat tarkkuus, täsmällisyys ja ajanhallintakyky. Wau, nyt minä löysin ensimmäisen ammatin, jossa ajanhallintakyky on nostettu esille. Jarkko Sistosen mukaan työ on levinnyt vähän siviilielämän puolelle ja omat raha-asiat pysyvät aika hyvin kontrollissa. Työ koostuu pitkälti rutiineista, jotka noudattavat talouselämän omaa ajanlaskua- kvartaaleja eli vuosineljänneksiä. HS 27.2.2005
Näin vihdoin löytyi näyttelyni aikateemaan myös taloudellinen näkökulma, muutoinkin kun pelkästään ajansäästämisen kautta. Uskoisi, että taiteilijan ammattikuvaan liittyy myös hyvä ajanhallintakyky eli jos meille olisi jossain työpaikkoja auki, niin siellä voisi olla yhtenä ammattivaatimuksena hyvä tai erinomainen ajanhallintakyky suotavaa.
Seuraavaksi tuli esiin luovan talouselämän esteettinen puoli. Suomen Pankin rahamuseossa on esillä Euroseteleiden luonnoksista koottu näyttely. Oikeasti rahan tekeminen on niin luovaa, että sitä varten tehdään ensin luonnoksia ja sitten ne vielä museoidaan kulttuuriseksi pääomaksi, jotta me sitten joskus kymmenien ja satojen vuosien kuluttua muistetaan, mistä se pääoma koostuu. Setelikilpailuun sai osallistua teemoilla, jotka liittyivät Euroopan aikakausiin ja tyylisuunnat olivat moderni tai abstrakti. Aikakaudet määriteltiin esimerkiksi niin, että 50 euron setelissä aikakautena oli renesanssi. HS 26.2.2005
Aika ja aikakaudet ovat läsnä siis myös jokapäiväisessä rahanvaihdossa ja kaupankäynnissä, samoin kuin luovan talouden todelliset taiteilijat, setelisuunnittelijat.
Luovan talouden kannattavin yritys esitellään maaliskuun Kuukausiliitteessä ja se on Tove Janssonin Muumihahmojen lisenssimyyntiin keskittynyt Moomin Characters, jonka taiteellisen johtajan Sophia Jansson toimii. Talouselämä lehden mukaan Moomin Characters oli viime vuonna Suomen kannattavin yritys. Liikevaihto oli kaksi miljoonaa euroa ja siitä jäi voittoa puolitoista miljoonaa. Yhtiöllä on hyvin vähän menoja, ei juurikaan velkaa ja tuloja tulee yhä enemmän. Yritys on perheyritys, jossa on omistajina Toven kahden veljen lapset.
Seuraavaksi tekstistä paljastuu uskomaton yhtäläisyys edelliseen esteettiseen luovaan talousuutiseen, sillä Kuukausiliitten mukaan Tove Janssonin isä kuvanveistäjä Viktor Jansson kävi töissä, sillä olihan jonkun pidettävä taiteilijaperhe leivässä. Viktorin työ oli pitkään toimia piirtäjänä Suomen Pankin setelipainossa. Siis taiteilijoiden on mahdollista ihan konkreettisesti tehdä rahaa myös elinaikanaan.
Seuraavaksi jutussa esitetään, että Muumit ovat nykyisin koko kansan omaisuutta eli ne ovat nyt sitten siirtyneet sinne kansallisen pääoman ja kulttuuriperinnön ja -muistin puolelle.
Lopuksi todetaan, että Tove kerkesi ennen kuolemaansa, isänsä tavoin myös nautimaan taloudellisesta menestyksestä.
Aikalailla lopuksi lyhyesti asiasta jota minun täytyy todennäköisesti palata myöhemmin ajattelemaan muistakin näkökulmista (tasa-arvo,seksi, taide ja kulttuuri), mutta nyt mainitsen vain ohimennen kirja-arvostelun 27.2.2005 , jossa käsitettään Tor Norretrandersin kirjaa: Homo generosus. Seksiä, taidetta ja bisnestä ,Art House
Kirjassa käsitellään Charles Darwinin toista pääteosta, The Descent of Man (1871) Ihmisen polveutuminen ja sadaksi vuodeksi teoksen nimestä oli unohtunut teosnimen jatko and Selection in Relation of Sex - ja sukupuolivalinta.
Arvostelussa ei käsitellä sen enempää bisneksen ja talouden puolta, vaan enemmänkin sukupuoli-, taide ja kulttuurinäkökulmaa, mutta sen verran siinä on asiaa tiivistettynä, että voi päätellä, ettei kulttuuria välttämättä tehdä ensisijaisesti taloudellisista syistä, vaan että tärkein motiivi kulttuurin tuottamiseen tai siitä nauttimiseen on pariutumisvietin toteuttaminen. Norretranders kyllä myöntää, että taiteentekijä ei välttämättä ajattele sen aikana pariutumista, vaan että kulttuuritoiminta on taitelijoille itsestään selvyys.
Kuitenkin Norretrandersin mukaan esimerkiksi Beatlesit jakoivat kiertueillaan öisin 6-8 tyttöä keskenään ja näin ollen kulttuuriin panostettu "valtava vaivannäkö toi heille valtavasti neitoja" ja he saivat totetutettua pariutumisviettiään.
Lopuksi yksi luovan talouden ilmiö, jonka on osoitautunut hyvinkin kyseenalaiseksi tavaksi tavaksi hankkia taidetta. Tämän ilmiön seurauksena omassa tilinpäätöksessäni tulee olemaan miinus sen seurauksena, että joku luovasti omaa talouttaan hallinnoiva yksilö päätti varastaa teokseni "Eevan katainen nainen vuodelta" 1997 helsinkiläisen gallerian myyntitilikokoelmasta.
Harkitsenkin lisääväni nettisivuilleni info osuuteen osaston jossa tiedotetaan asiasta.
Tämä on toinen kerta kun joudun samanlaisen luovan talouden harjoittajan kohteeksi. Teos on numeroitu, ja siksi helppo todeta varastetuksi, kun se alkaa markkinoilla seilata. Asian käsittely on tällä hetkellä vielä kesken.
Nelisen vuotta sitten eräs paikallinen luovan talouden harjoittaja kaupitteli ravintoloissa ja muissa julkisissa tiloissa kehystettyjä postikorttejani grafiikkana, mutta näin pienessä kaupungissa ei sellaista luovaa taloutta oikeastaan voi harjoittaa niin, ettei siitä jää kiinni. Koomisinta asiassa oli poliisitutkinnan kannalta se, etten voinut itse toimia haastajana, sillä tutkinnan näkökulmasta se en ollut minä, jota huijattiin vaan ne olivat ne asiakkaat, jota olivat kehystetyn kortin hyvässä uskossa ostaneet. Luovan talouden negatiivisten seurausten hoitaminen voi olla monimutkaista ja yllättävääkin.
Luova talous voi jo kahden viikon ajanjaksolla olla yllättävän monipuolista ja rikasta toimintaa. Elämmekö me luovalla alalla vieläkin nopeammassa tempossa kuin business controllerit, jolla on sentään seurantaaika muutoksille ja osavuosikatsauksille neljännesvuosi.
Veroilmoitusten jättöpäivä on ovella, sillä se on meillä ammatinharjoittajilla 31.3. Nyt on noin kaksi viikkoa aikaa tulla taloushallinnon ammattilaiseksi. Pystynkö siihen vai siirränkö tavoitteen vuoden päähän. Joka tapuksessa olenhan ollut nyt Linko-koulutuksessa ensimmäistä kertaa eläissäni peräti kahdella veroluennolla, joten kyllä se varmaan siitä lutviutuu jotenkin. Onhan minulla luovuutta rutkasti omasta takaa ja nyt elämme luovan talouden kulta-aikaa, jos asiantuntijoihin ja lehtiin on uskomista.
kirjoittanut: Kirsi | 22:27
Pääsivulle