tiistaina, syyskuuta 27, 2005

27.9.2005 PUHEAIKAA

Syyskuu on ollut halpa kuukausi. Lähes kaikkialla PuheAika on ollut ilmaista. Suomalaiset puhuvat nykyisin enemmän ja enemmän. Aina. Tauotta. Kaikkialla. Puhelimessa. Vai onko se totta? Vanhemmat ja lapset eivät ainakaan puhu keskenään, joten minne ja kenen korviin ne ilmaiset sanat menevät?

Viime viikolla Hesarissa oli MLL:n koko sivun ilmoitus, jossa mies seisoi polviaan myöten kukkaruukussa ja alla oli teksti, että ”Puhutaanhan sitä kasveillekin.”
Loppuosa lainauksesta kuuluu: ”Ihmiset voivat yleensä paremmin, jos heidän kanssaan puhuu. Silti suomalaiset lapset ja vanhemmat keskustelevat keskimäärin 7 minuuttia päivässä. Ei ihme, jos perheenjäsenet usein valittavat, ettei toinen ymmärrä. Onneksi ratkaisu on yksinkertainen. Jos haluatte ymmärtää toisianne, puhukaa toisillenne. Lue lisää www.mll.fi ”

Olin tämän illan 7-luokkien vanhempainillassa, jossa puhuttiin lasten, vanhempien ja koulun yhteistyöstä ja nuorten kasvun tukemisesta. Kotiin tultuani mietin, miten paljon informaatiota mahtuu 7 minuuttiin. Mietin, miten paljon välittämistä mahtuu 7 minuuttiin. Mietin, miten paljon rakkautta mahtuu 7 minuuttiin. Mietin, mitä murrosikäinen haluaa ottaa vastaan 7 minuutissa, informaatiota, huolehtimista vai rakkautta.

Täytyy tunnustaa, että minä puhun päivässä huomattavasti enemmän kuin 7 minuuttia, itsekseni, mutta sitä ei varmaan lasketa. Lasten kanssa käytyjä keskusteluita täytyy alkaa tarkkailla, jottei niistä tule liian informatiivista: - Laita pyöräilykypärä päähän! – Tuotko vaatteet likapyykkiin! – Petaatko sänkysi! – Onko läksyt tehty! Vaan: - Ihanaa, kun tulit ajoissa kotiin! Ja: - Olen onnellinen, että olet olemassa!

Ammattiminäni prosessoi töitä kirjoittamalla, hiljaisuutta kunnioittamalla tai itsekseen puhumalla. Kaikki ovat metodeina kaikki toistaiseksi käytössä. Itsekseen puhuminen on nousussa, sillä vedostaja Sara lähti elokuun lopussa vuodeksi Australiaan ja Jenni käy 1 tai 2 päivänä viikossa opintojen ohessa, joten työhuoneella on pääasiassa kaksi vaihtoehtoa, joko hiljaisuus tai itsekseen puhuminen.
Kirjoittaminen ja puhuminen on melkein korvannut luonnostelemisen, mutta harkitsen parhaillaan uuden metodin opettelemista: 7 minuutin luonnosten tekemistä.

Kuulostaa ihan valmispakasteiden paistoajalta. 7 min.



(Tekstissä esiintyy luvut 1 ja 2 yhden kerran ja luku 7 yhdeksän kertaa.)