Pirkanmaalla on tänä viikonloppuna laaja taidekasvatusviikonloppu nimeltään Taidesuunnistus. Suunnistukseen osallistuu koko Pirkanmaan alue ja yleisö voi vierailla 260 eri taiteilijan, käsityöläisen ja muotoilijan työhuoneella 176 eri osoitteessa. Aamulehden välissä olleessa suunnistuskartassa yleisön kiinnostusta herätellään alaotsikoilla – ”Mitä taiteilijat tekevät ateljeissaan? Miten taideteokset syntyvät? Juodaanko ateljeissa baskeri päässä punaviiniä ja podetaan luomisentuskaa? Mitä taiteilijat ajattelevat työstään ja omasta taiteestaan?” (Tänä aikana, jolloin taiteilijoilla on huutava pula työtiloista voisi mukaan liittää vielä kysymyksen: Mitä taiteilijat ajattelevat työtiloistaan?)
Taidesuunnistukseen osallistuu myös 20 eri ravintolaa ja kahvilaa, joissa on myös taidetarjontaa ja kaikki huipentuu huomenna sunnuntai-iltana 24.4. päättäjäisiin Tampereella Laterna-ravintolaan, jossa kohteisiin tutustuneilla ja itse taidekohteilla on mahdollisuus tavata toisiaan ja jatkaa keskustelua taiteesta.
Tapahtumasta on tietoa osoitteessa www.taidesuunnistus.net ja koko homman järjestää Pirkanmaan taidetoimikunta.
Taidesuunnistus on eräänlaista taidekasvatusta, mutta siinä kasvatetaan sellaisia ihmisiä ja taiteen kokijoita, joilla on jo kiinnostus taiteeseen tai ainakin kiinnostus tutustua siihen, ei siis mitenkään vastentahtoisia ihmisiä.
Torstai-iltana olleessa Luovan Foorumin seminaarissa KTM: neuvotteleva virkamies Raila Kehälinna sanoi tilastokeskuksen alustavan laskennan päätyneen tällä hetkellä koko Suomea kattavissa luvuissa tulokseen, että Suomessa on reilut 14.000 luovan alan yritystä tai yrittäjää. Luku vastaa 6 % kaikista Suomen yrityksistä. Luova Paja on alkumetreillä K-S taidetoimikunnan kanssa listannut noin 2500 luovan alan toimijaa Keski-Suomeen ja Pirkanmaan taidetoimikunta on listannut pelkästään kuvataiteilijoita, käsityöläisiä ja muotoilijoita taidesuunnistukseen 260, niin tuo14 000 alkaa tuntua äkkiä pieneltä.
Luovaa ammattia harjoittavien määrä on kuitenkin iso ja tekijät ovat hahmottumassa ryhmäksi, mutta mitä ihmiset yleensä tietävät taiteen tekijöistä ja taiteen tekemisestä? Millaista taidekasvatusta tarvitaan ja milloin?
22.4.2005 Keskisuomalaisessa oli artikkeli Cygnaeus lukion tilanteesta, jossa uuden lukion rakentaminen jäädytettäisiin tai peruttaisiin kokonaan ja oppilaat sijoitettaisiin Viitaniemeen aikuisopistolta vapautuviin liian pieniin tiloihin. Kolme koulun oppilasta on antanut lehden käyttöön mielipiteensä asiasta ja kaksi heistä asettaa koulun ja kaupungin taidehankinnat vastakkain ja yksi arvostelee kaupungin rahankäyttöä liikennejärjestelyiden ja valaistuksen suhteen. Kun joukko laajenee vielä kolmella oppilaalla, saadaan mielipide tiivistettyä lauseisiin: ”Siis turhaa taidetta voitaisiin hyvin karsia.” ja ”Säästetään mieluummin koristelusta.”
Olisiko tässä taidekasvatuksen tarvetta? Missä sitä annetaan, jos siihen ei ole koulua? Cygnaeus lukio on musiikkipainotteinen lukio ja musiikki on myös kirjattu koulun kehittämisalueeksi, joten oppilailta varmaan löytyy motiivia ja kiinnostusta taideaineisiin joten taidekasvatuksen puutteesta ei ihan heti voi olla kyse.
Miksi taiteellisesti lahjakkaat nuoret ovat sitten kuvataide tai kuvakielteisiä? Eikö taidekasvatus sitten luokkaan suvaitsevaisuutta vai onko kyseessä vain opittu malli, kaava jota käytetään nykyisin kaikessa päätöksenteossa, näkyvästä karsitaan aina ensin, koska se on niin konkreettista ja helposti osoitettavaa.
14 000 luovanalan yrittäjän luvusta puuttuu todennäköisesti suurin osa kuvataiteilijoista, joita on ammattiliittojen jäseninä noin 2300. Millä tämä ammattikunta saa elantonsa, jos taidekasvatuksen tunnit karsitaan pois tuntikehyksestä ja siihen käytettäviä tiloja ei ole kouluilla käytettävissä tai millaisia aikuisia karsittu koulu tuottaa?
Taide luo yhteisöllisyyttä ja sen tekeminen kouluissa luo yhteisöllisyyttä. Se taitaa tänä päivänä olla se tärkein asia mikä meiltä kaikilta puuttuu rahan lisäksi.
Valtio onneksi tuo Taikalamppu-verkostollaan valoa taidekasvatukseen täällä Jyväskylässäkin ja Hämeenlinna panostaa mahtavasti yhteisöllisyyteen tuomalla kesällä lastenkulttuuritapahtumaan 365 mummoa keinutuoleineen kertomaan tarinoita lapsille. Yksi mummo jokaiselle päivälle.
www.taikalamppu.fi Missä se syttyy ja missä se sammuu?
Pääsivulle