Aamu alkoi sanataideteosten lastaamisella autoon ja kuljettamisella Vaajakosken kylmään Wanhaan Woimalaan valokuvattavaksi kutsukorttia ja julistetta varten. Kolme tuntia vierähti toppavaatteissa, kun Saran kanssa asettelimme koko kolmemetrisen teoksen lattialle kuvattavaksi.
Wanha Woimala toimii kesäisin Jyväskylän maalaiskunnan näyttelytilana ja juhlakäyttöön vuokrattavana paikkana. Juhlakäytössä olevassa yläkerrassa oli lukuisia pöytiä ja tuoleja, jotka oli siirrettävä kuvauksen ajaksi pois ja taas takaisin.
Valokuvaaja Karl Lahti kiipeili pöytien päälle asetetuille tikkaille, jotta korkeus riittäisi. Kuvakulmat eivät olleet parhaita mahdollisia virallista teoskuvausta varten, mutta halusinkin kulunutta lattiaa ja valoa suurista jäisistä ikkunoista luomaan tunnelmaa. Sinistä kylmää valoa.
Teospalapeli lastattiin takaisin autoon ja työhuoneelle. Loppuiltapäivän siivosin lämpimikseni ja valmistin laatat seuraavan päivän syövytystä varten. Siivouksessa testasin uutta ruosteenpoistavaa mainostettua tuotetta. Se toimi kohtalaisen hyvin 10-15 vuotta vanhoihin ruostetahroihin, mutta haju on hurja.
Lueskelin perjantaista näyttöarviointitilaisuutta varten portfoliota ja yritin samalla katkaista napanuoraa edelliseen teokseen voidakseni siirtyä seuraavaan.
Myöhästyin illalla Taiteilijaseuran ylimääräisestä yleiskokouksesta, kun auto ei palautunutkaan huollosta. Pekka meni vanhempainiltaan koululle ja heitti minut samalla Beckeriin.
Kokouksen jälkeen Päivi opetti Kapaa ja minua blogittamaan ja palasin näin päivän jälkeenpäin ajassa, jotta sain blogin aloittamispäiväksi 1.2.2005.
Illalla, siis puolilta öin juutuin seuraamaan Opinportin ohjelmaa itseohjautuvasta oppimisesta, jota nyt itse toteutan, sekä yhteisöllisyyden tärkeydestä, josta olin osallisena kokouksessa. Molempi parempi.
Yksin työtä tekevänä (vaikka työhuoneella välillä tuntuu kuin olisi rautatieasemalla), muut samaa ammattikuntaa edustavat ovat se yhteisö, josta erilaiset taiteentekijät hakevat yhteisöllisyyttä. Toiset opettelevat vasta siihen ja toiset haikailevat entisaikojen perään ja kaikki odottavat jännittyneinä ratkaisuja jotka muokkaavat kaikkien tulevaisuutta.
Huomiseen...?
kirjoittanut: Kirsi | 21:06
Pääsivulle